Suomalaisen terveydenhuollon avaaminen yhdysvaltalaiselle tv-kanavalle ei ollut helppo tehtävä, kirjoittaa sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo.
Heinäkuun lopussa sain oudon puhelinsoiton. Yhdysvaltaisen tv-kanava CNN:n toimittaja halusi haastattelun Suomen terveydenhuollosta. Haastattelu tehtiin kesämökilläni.
Yritin helteen keskellä selittää toimittajalle työterveyshuollon luomaa eriarvoisuutta ja sote-uudistuksen epäonnisia kiemuroita. Tehtävä ei ollut helppo, sillä puutteistaan huolimatta suomalainen terveydenhuolto on eri planeetalta kuin kallis, tehoton ja räikeän eriarvoistava yhdysvaltalainen terveydenhuolto.
Haastattelun lopuksi toimittaja varoitti hienotunteisesti, että juttu on yksinkertaistava, koska se on tarkoitettu yhdysvaltalaiselle tv-yleisölle. Elokuun alussa lähetetyn jutun pointtina oli, ettei Suomi olekaan sellainen mallimaa, jollaiseksi demokraattien Bernie Sanders on sen esitellyt.
Jutun jälkeen asiantuntijoiden kesken heräsi keskustelu siitä, kuinka hyvätasoista suomalainen terveydenhuolto todellisuudessa on. Joitain tuntui ärsyttävän se, ettei Suomi kelpaisikaan malliksi Yhdysvalloille.
Twitter-keskustelussa viitattiin erilaisiin vertailuihin Suomen erinomaisuuden puolesta ja sitä vastaan. Kansanvälisten vertailujen avulla on kuitenkin vaikea löytää yksiselitteisiä totuuksia. Pulma on muun muassa, miten painottaa kunkin maan vahvuuksia ja heikkouksia. Suomen vahvuuksia ovat hoitotulokset suhteessa panostuksiin ja heikkouksia eriarvoinen pääsy yleislääkärille sekä merkittävät sukupuolen, koulutuksen ja tuloryhmän mukaiset kuolleisuuserot.
Ongelmien määrittely on osa valtapeliä. Erikoissairaanhoidon edustajat kehuvat – syystäkin – Suomen järjestelmää ja vähättelevät sen heikkouksia. Pelko voi herätä siitä, että viimeisimmissä sote-uudistuksissa tavoitteena on ollut siirtää resursseja peruspalveluihin ja saada aikaan säästöjä erityistason palveluissa. Jotkut liioittelevat Suomen ongelmia puolustaessaan tietynlaista sote-uudistusta.
Sote-uudistuksen takkuilu alkaa jo nakertaa Suomen mainetta modernina ja uudistumiskykyisenä maana.
Sote-uudistuksen varsinainen ongelma ei liity terveydenhuoltoon tai sosiaalihuoltoon vaan alueelliseen valtaan: kenellä on oikeus järjestää palveluita? Kyse on miljardeista euroista ja yli 150 vuoden perinteistä. On ollut mahdotonta estää poliittisten intohimojen heräämistä – varsinkin, kun moni päättäjä istuu kahdella tuolilla eli eduskunnassa ja kuntien valtuustoissa, ja oman äänestysalueen sote-resurssit vaikuttavat vahvasti ehdokkaiden kannatukseen.
Vertailut osoittavat, että Suomi on paras esimerkki maailmalle koulutuksessa ja eläkkeissä. Molemmilla alueilla olemme onnistuneet toteuttamaan tutkimustietoon perustuvia uudistuksia ilman suuria poliittisia intohimoja. CNN:n juttu on esimerkki siitä, miten sote-uudistuksen takkuilu alkaa jo nakertaa Suomen mainetta modernina ja uudistumiskykyisenä maana. Jos sote-uudistus vihdoin onnistuisi, se voisi nostaa terveydenhoitomme maailman kärkeen.
Voit lukea CNN:n artikkelin suomalaisesta terveydenhuollosta täällä.